Huolestuneisuus

most-of-the-things-you-worry-about-never-happen

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen klassiset tekstit toistelevat, että ei pitäisi ajatella asioita, joita ei voi itse ratkaista. Nykypäivänä huolestuneisuus on  vallitseva mielentilamme. Ajattelemme jatkuvasti asioita, jotka ovat jo tapahtuneet tai jotka tulevat tapahtumaan sen sijaan, että keskittyisimme näkemään nykyhetken ja nauttimaan siitä. Kuormitamme näillä ajatuksilla mieltämme, ikään kuin se olisi reppu, joka täyttyy täyttymistään ja tulee painavammaksi kantaa.

Mihin pisteeseen asti voimme suunnitella tulevaisuutta, ilman että suunnittelusta tulee patologista?

Kuten monet muutkin, olen sitä mieltä, että ruumis ei toimi erillisenä osanaan, vaan ihminen on kokonaisuus: mieli vaikuttaa ruumiiseen ja ruumis vaikuttaa mieleen, veri tarvitsee elämänenergiaa (=QI kiinalaisessa lääketieteessä) ja QI tarvitsee verta (tästä lisää myöhemmin..)

Liiallinen huolestuneisuus vaikuttaa perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan pernaan, ja jos ajattelemme elimistöä kokonaisuutena, tämä vaikuttaa vahingollisesti myös muihin elimiin, ja niin edelleen. Niinpä ennaltaehkäisy on tärkeää, jotta vältetään ketjureaktio.

Pernan tehtävät perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan ovat:

  • Säädellä ruoka-aineiden kulkeutumista ja muuntautumista: perna on ruuansulatuksen kannalta ensisijainen elin. Se erittelee vatsassa olevasta ravinnosta ravintoaineet, jotka muodostavat QI:n pohjan ja myös kuljettaa ja muuntaa elimistön nesteitä.
  • Hallita verta: varmistaa, että verenkierto on hallittua verisuonten sisällä.
  • Kontrolloida lihaksia ja raajoja: perna varmistaa, että niissä on oikeanlainen voima, sävy ja muoto.
  • Perna avautuu suuhun.
  • Toimia ajatuksen isäntänä: sen tehtävänä on lähettää puhdasta energiaa päähän ja aivoihin. Tämä taas luo sijaa selkeälle ajatukselle. Kyky ajatella selkeästi ja keskittyä ovat riippuvaisia pernasta.

Jos vaikuttaa pernaan, on vaikea tehdä päätöksiä ja edistyä. Samoin liiallinen keskittyminen (esim. tenttikauden aikana) voi vaikuttaa vahingollisesti pernaan. Eli pernan kuormittaminen liiallisella huolehtimisella tai älyllisellä stimulaatiolla voi vaikuttaa sen toimintaan monilla eri tavoilla.

Tästä syystä liiallinen ajatteleminen voi vaikuttaa ruokahaluumme tai ruuansulatukseemme (ummetus tai ripuli). Toisaalta, esimerkiksi tenttikaudella olemme alttiimpia lihasvammoille, koska liiallinen stimulaatio saattaa heikentää pernan toimintaa.

Perna on myös vastuussa ravinnon muuntamisesta QI:ksi, joten tämä selittää sen, että meillä on vähän energiaa ja kärsimme väsymyksestä kun olemme hyvin huolestuneita.

Jos taas katsomme tätä asiaa päinvastaisesta näkökulmasta, liiallinen ravinnonsaanti voi vaikuttaa kykyyn ajatella. Samoin jokin poikkeama terveydentilassa, joka vaikuttaa elimeen ja sitä myötä sen toimintaan ajatuskyvyn säätelijänä, samaan tapaan kuin se voi vaikuttaa pernan kykyyn käsitellä ravintoa.

Joten yrittäkäämme olla täyttämättä mieltämme huolilla. Se ei ole helppoa, mutta on olemassa monia tapoja, jotka auttavat: liikunta, meditointi, sosiaalinen elämä… aktiivinen elämä voi auttaa meitä jättämään liiat ajatukset sivuun ennen kuin ne muuttuvat patologisiksi ja vaikuttavat terveyteemme.

Muistakaamme: ”miksi miettiä ongelmia, joita emme voi ratkaista?”

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close